Turvallisuus

Softcare tuoteturvallisuus

Kuluttajien terveys ja hyvinvointi on Oy Soft Protector Ltd:lle ensiarvoisen tärkeää. Samoin luontoystävällisyys niin tuotannossa kuin tuotteissa ja niiden raaka-aineissakin.

Olemme sitoutuneet tuotteiden turvallisuuden jatkuvaan arviointiin. Olemme myös sitoutuneet luomaan tuotteita, jotka ovat turvallisia sekä kuluttajille että ympäristölle. Kuten sinullakin, meillä on tervettä skeptisyyttä minkä tahansa kemikaalin käytölle – oli se sitten luonnosta löytyvä tai tehtaalla valmistettu. Panostamme siis erityisesti tuotteiden turvallisuuteen ja ympäristöystävällisyyteen.

Kaikki raaka-ainevalintamme perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tietoon, sekä turvallisuuden arviointiin erikoistuneiden tiedemiesten tutkimuksiin. Tarkkailemme kaikkia tuotteitamme sekä niiden sisältämiä aineosia. Näin varmistamme, että ne noudattavat aina viimeisintä ja parasta saatavilla olevaa teknologiaa, sekä kuluttajien mieltymyksiä sekä huolenaiheita.

Softcare tekstiilisuojat

Softcare tekstiilinsuojissa (mm. Softcare Tekstiilisuoja, Softcare Mattosuoja sekä Softcare Nahkasuoja) käytetyt raaka-aineet ovat tunnettuja ja niiden tehokkuutta on tutkittu paljon. Softcare suojat suojaavat sekä tekstiilejä, vaatteita että nahkaa. Lisäksi tekstiilinsuojaus pidentää tekstiilin elinikää ja estetiikkaa, sillä se saa tekstiilin näyttämään uudelta pidempään. Tämän ansiosta suojatun tekstiilin ympäristöjalanjälki, erityisesti käyttövaiheessa, on huomattavasti pienempi.

Tekstiilinsuoja-aineet voidaan teknologioiltaan jakaa fluorattuihin, hiilivetyihin, silikoneihin, dentrimeereihin, nanoteknologiaan ja vahakäsittelyihin.

Turvallisuus_1_2
Näistä fluoratut tekstiilisuoja-teknologiat ovat tehokkain tekstiilinsuoja-teknologia, sillä ainoastaan ne antavat tehokkaan ja kestävän suojan niin vettä, öljyä kuin tahrojakin vastaan. Lisäksi ne ovat pitkäkestoisia ja kestävät pesua, valoa, sadetta, hankausta ja muita tekstiiliin käytössä kohdistuvia tekijöitä.

Fluorotelomeerit perustuvat perfluoroalkyyliketjuun F(CF2)n-, jossa n on fluorattujen hiilien lukumäärä, joka on kiinnitetty ei-fluorattuun polymeerirunkoon (esimerkiksi akryylipolymeeri).

Tämä “n” lukumäärä on fluorotelomeerien kannalta tärkeä. Pitkäketjuisia (n ≥ 8) perfluoroalkyyliyhdisteitä, kuten esimerkiksi PFOA (perfluoro-oktaanihappo) tai PFOS (perfluoro-oktaanisulfonaatti) ei ole sellaisenaan tai johdannaisina käytetty Softcare tekstiilisuojissa koskaan.

Tiedossamme on hyvin pitkään ollut, että tällaiset ns. pitkäketjuiset perfluoroalkyyliyhdisteet (n ≥ 8) ovat sekä kuluttajaturvallisuuden että ympäristöturvallisuuden kannalta kyseenalaisia. Siksi käytämme ainoastaan teknologioita, jotka perustuvat ns. lyhytketjuisiin C6-fluorotelomeerikemiaa käyttäviin polyfluoroalkyyli-akryylipolymeereihin.

Tämän tietoisen valinnan olemme tehneet osana yrityksemme arvoja ja vastuullista tuotekehitystä. Emme ole käyttäneet PFOS- tai PFOA-yhdisteitä tai muita pitkäketjuisia (n ≥ 8) perfluoroalkyyliyhdisteitä. Oy Soft Protector Ltd on siis vastuullisen tuotekehityksensä osana päätynyt tähän jo ennen kuin eri maiden viranomaiset alkoivat tarkastella pitkäketjuisia (n ≥ 8) perfluoroyhdisteitä uusien tutkimustietojen valossa.

On todettava myös, että ympäristöviranomaisten mukaan Suomessa ei ole valmistettu PFOS-aineita, ja vuoden 2000 jälkeen Suomeen on tuotu enää vain kaksi kyseistä yhdistettä sisältävää tuotetta. PFOS/PFOA-yhdisteitä on käytetty esimerkiksi sotilas- ja siviilikäytössä olevilla lentoasemilla sammutusvaahtojen aineosana. Tällaisia tuotteita Oy Soft Protector Ltd ei ole valmistanut tai maahantuonut – minkäänlaiset sammutusvaahdot eivät ole koskaan kuuluneet Softcare tuotevalikoimiin.

PFOS ja muut pitkäketjuiset perfluoroalkyyliyhdisteet

Kuten aiemmin on todettu, Softcare tekstiilisuojat eivät sisällä pitkäketjuisia perfluoroalkyyliyhdisteitä (esim. PFOS tai PFOA, joissa molemmissa n=8).

Pitkäketjuisten perfluoroalkyyliyhdisteiden käyttö on tälläkin hetkellä tieteellisen uudelleentarkastelun, rajoitusten ja/tai kieltojen kohteena mm.

  • Euroopan Unioni
  • Norja
  • Saksa
  • Yhdysvallat
  • Kanada
  • Australia
  • Japani

Softcare tekstiilinsuoja ei sisällä mitään rajoitusten ja/tai kieltojen kohteena olevia suoja-aineita. Muun muassa Yhdysvaltojen ympäristösuojeluvirasto EPA (Environmental Protection Agency) on todennut seuraavasti: “PFAC chemicals with fewer than C8 carbons, such as Perfluorohexanoic Acid (PFHxA), are not considered long chain chemicals. These shorter-chain PFAC are not part of this action plan, because data in non-human primates indicate that they have substantially shorter half-lives in these animals than PFOA and are less toxic than long-chain PFAC chemicals.”

Euroopan Unionissa PFOA-yhdisteet (n=8) on listattu Euroopan Kemikaalivirasto ECHA:n “Erityistä huolta aiheuttavat aineet” -listalle (SVHC, Substances of Very High Concern), ja niiden käyttöä on rajoitettu Euroopan Unionissa lisäksi esimerkiksi Norjassa.

On tärkeää korostaa, ettei kaikkia perfluoroyhdisteitä voi stereotyyppisesti niputtaa samaan ryhmään kuuluvaksi vain nimen saman kuuloisuuden perusteella, sillä erityisesti fluorotelomeerien pituus (n) sekä mahdollinen kiinnitys stabiiliin polymeerirunkoon vaikuttavat merkittävästi yhdisteiden fysikokemiaallisiin ja toksikologisiin ominaisuuksiin.

Softcare tekstiilisuojat perustuvat C6-fluorotelomeerikemiaan

Turvallisuus_1Softcare tekstiilinsuojat perustuvat C6-fluorotelomeerikemiaan. Nämä lyhytketjuiset fluorotelomeerit (n ≤ 6) eivät voi hajoamistuotteina synnyttää pidempiketjuisia yhdisteitä, esimerkiksi PFOS- tai PFOA-yhdisteitä.

Lisäksi lyhytketjuinen fluorotelomeeri Softcare tekstiilinsuojissa on kiinnitetty polymeeriin, joten Softcare tuotteissa ei ole vapaita fluorotelomeereja.

Koska kyseessä on suurikokoinen polymeeri, yli 1000 Daltonia, tämän kokoiset polymeerit ovat yleisesti ottaen liian suuria läpäistäkseen solukalvoja ja siten eivät bioakkumuloidu, eli eivät kasaudu elimistöön.

C6-fluoroyhdisteitä (n=6) ovat esimerkiksi 6:2 FTOH, 6:2 FTAC ja niiden, teoriassa mahdollinen, hajoamistuote lyhytketjuinen perfluoroheksaanihappo (PFHxA). Näiden toksisuus niin ihmisissä, nisäkkäissä kuin eläimissäkin on laajasti arvioitu tieteellisissä julkaisuissa.
C6-fluoroyhdisteiden toksisuus, mm. akuutti ja krooninen toksisuus, neurotoksikologiset vaikutukset, vaikutus lisääntyvyyteen, vaikutus sikiöön, vaikutus odottavaan nisäkkääseen, ym. on laajasti tutkittu ja näiden yhdisteiden on tutkimuksissa osoitettu olevan turvallisia. C6-fluoroyhdisteiden ja niiden teoriassa mahdollisten hajoamistuotteiden, kuten perfluoroheksaanihapon niin sanonut haitattomat vaikutustasot (NOAEL, BDL10) ovat suuruusluokaltaan isompia kuin pitkäketjuisten yhdisteiden.

 

Systeeminen altistusannos (SED) Softcare tekstiiilisuojien käytöstä

Kokemusperäisen tiedon valossa yksi (1) kilogramma Softcare Tekstiilinsuojaa riittää käsittelemään noin kymmenen (10) neliömetriä tekstiiliä.

Yhdelle (1) neliömetrille jäävä tekstiilisuoja-aineen pitoisuuden on arvioitu olevan tavallisesti ja kohtuudella ennakoitavissa olevissa olosuhteissa noin 1.4 grammaa tekstiilinsuoja-ainetta per yksi (1) neliömetri käsiteltyä tekstiiliä.

Kun tämä arvioitu suoja-aineen pitoisuus 1.4 g/m2 tavanomaisten toksikologisten laskelmien perusteella suhteutetaan mm. ruumiinpainoon, systeemiseen altistukseen sekä altistuksen kestoon, systeeminen altistusannos (SED) jää matalaksi ilmaistuna mg/kg ruumiinpaino/päivä.

Tätä systeemistä altistusannosta verrataan tieteellisissä julkaistuissa julkistettuihin, tutkittuihin haitattomiin vaikutustasoihin (NOAEL) – eli sellaisiin annostasoihin joilla ei testeissä ole havaittu olevan mitään haitallisia vaikutuksia.

Softcare tekstiilinsuojissa käytetyissä C6-fluorokemiaan perustuvien tekstiilisuojaa antavien aineiden sekä niiden mahdollisten hajoamistuotteiden lasketaan turvamarginaali, eli haitattoman vaikutustason ja systeemisen altistustason välinen suhde.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että Softcare tekstiilinsuojat ovat normaalissa ja kohtuudella ennakoitavissa olevassa käytössä monia kertoja turvallisempia, kuin tutkimuksissa tunnetut haitattomat vaikutustasot, joten eivät ole aiheuttaneet mitään terveydelle haitallisia vaikutuksia.

Softcare tekstiilisuojat jätteenkäsittelyssä

Tieteellisissä julkaisuissa on tutkittu fluorotelomeeripohjaisille suojilla käsiteltyjen tekstiilien hajoamista yhdyskuntajätteen mukana esimerkiksi jätteenpolttolaitoksilla.

Näissä tutkimuksissa on todettu, etteivät tällaiset suojakäsitellyt tekstiilit aiheuta ympäristöön minkäänlaista merkittävää perfluoroyhdisteiden vapautumista.
Lähteitä sekä tieteellisiä julkaisuja

  • S.S. ANAND et al., “Toxicological assessment of tridecafluorohexylethyl methacrylate (6:2 FTMAC)”, Toxicology 292 (2012) 42–52
  • J.C. O’CONNOR et al., “Evaluation of the reproductive and developmental toxicity of 6:2 fluorotelomer alcohol in rats”, Toxicology 317 (2014) 6–16
  • T. SEREX et al., “Toxicological evaluation of 6:2 fluorotelomer alcohol”, Toxicology 319 (2014) 1–9
  • T. YAMADA et al., “Thermal degradation of fluorotelomer treated articles and related materials”, Chemosphere 61 (2005) 974–984
  • M. SCHERINGER et al., “Helsingør Statement on poly- and perfluorinated alkyl substances (PFASs)”, Chemosphere 114 (2014) 337–339
  • C.P. HIGGINS et al., “Treatment of poly- and perfluoroalkyl substances in U.S. full-scale water treatment systems”, Water Research 51 (2014) 246-255
  • R.A. HOKE et al., “Comparative acute freshwater hazard assessment and preliminary PNEC development for eight fluorinated acids”, Chemosphere 87 (2012) 725–733
  • D. HERZKE et al., “Perfluoroalkyl and polyfluoroalkyl substances (PFASs) in consumer products in Norway – A pilot study”, Chemosphere 88 (2012) 980–987
  • L. ZHAO et al., “6:2 Fluorotelomer alcohol aerobic biotransformation in activated sludge from two domestic wastewater treatment plants”, Chemosphere 92 (2013) 464–470
  • M.H. RUSSELL et al., “Elimination kinetics of perfluorohexanoic acid in humans and comparison with mouse, rat and monkey”, Chemosphere 93 (2013) 2419–2425
  • M.H. RUSSELL et al., “Inhalation and oral toxicokinetics of 6:2 FTOH and its metabolites in mammals”, Chemosphere 120 (2015) 328–335
  • M. FILIPOVIC et al., “Historical usage of aqueous film forming foam: A case study of the widespread distribution of perfluoroalkyl acids from a military airport to groundwater, lakes, soils and fish”, Article in Press, Chemosphere xxx (2014) xxx–xxx
  • Z. XU et al., “Human exposure to fluorotelomer alcohols, perfluorooctane sulfonate and perfluorooctanoate via house dust in Bavaria, Germany”, Science of the Total Environment 443 (2013) 485–490
  • C.P. CHENGELIS et al., “A 90-day repeated dose oral (gavage) toxicity study of perfluorohexanoic acid (PFHxA) in rats (with functional observational battery and motor activity determinations)”, Reproductive Toxicology 27 (2009) 342–351
  • R.J. MITCHELL et al., “Toxicity of fluorotelomer carboxylic acids to the algae Pseudokirchneriella subcapitata and Chlorella vulgaris, and the amphipod Hyalella azteca”, Ecotoxicology and Environmental Safety 74 (2011) 2260–2267
  • Z. WANG et al., “Global emission inventories for C4–C14 perfluoroalkyl carboxylic acid (PFCA) homologues from 1951 to 2030, Part I: production and emissions from quantifiable sources”, Environment International 70 (2014) 62-75
  • Z. WANG et al., “Global emission inventories for C4–C14 perfluoroalkyl carboxylic acid (PFCA) homologues from 1951 to 2030, part II: The remaining pieces of the puzzle”, Environment International 69 (2014) 166–176
  • K. KLESZCZYNSKI et al., “Analysis of structure–cytotoxicity in vitro relationship (SAR) for perfluorinated carboxylic acids”, Toxicology in Vitro 21 (2007) 1206–1211
  • K.T. ERIKSEN et al, “Genotoxic potential of the perfluorinated chemicals PFOA, PFOS, PFBS, PFNA and PFHxA in human HepG2 cells”, Mutation Research 700 (2010) 39–43
  • N. WANG et al., “6:2 Fluorotelomer sulfonate aerobic biotransformation in activated sludge of waste water treatment plants”, Chemosphere Volume 82, Issue 6, (2011) 853–858
  • R.C. BUCK et al., “Perfluoroalkyl and Polyfluoroalkyl Substances in the Environment: Terminology, Classification, and Origins”, Integrated Environmental Assessment and Management — Volume 7, Number 4 (2011) 513–541
  • A. PISTOCCI and R. LOOS, “A Map of European Emissions and Concentrations of PFOS and PFOA”, Environ. Sci. Technol. 2009 43, 9237–9244
  • H. NILSSON et al., “Biotransformation of fluorotelomer compound to perfluorocarboxylates in humans”, Environment International 51 (2013) 8–12
  • J. MALM et al., “Inclusion of Substances of Very High Concern in the Candidate List”, ECHA – European Chemicals Agency ED/69/2013
  • X. LIU et al., “Determination of fluorotelomer alcohols in selected consumer products and preliminary investigation of their fate in the indoor environment”, Chemosphere (2014)
  • W. A. GEBBINK et al., “Estimating human exposure to PFOS isomers and PFCA homologues: The relative importance of direct and indirect (precursor) exposure”, Environment International 74 (2015) 160-169
  • P. GUERRA, M. KIM, L. KINSMAN, T. NG, M. ALAEE, S.A. SMYTH, “Parameters affecting the formation of perfluoroalkyl acids during wastewater treatment”, Journal of Hazardous Materials 272 (2014) 148-154
  • “Long-Chain Perfluorinated Chemicals (LCPFCs) Used in Carpets”, Contract # EP-W-08-010, Office of Pollution, Prevention, and Toxics U.S. Environmental Protection Agency, USA
  • ENVIRON International, “Assessment of POP Criteria for Specific Short-Chain Perfluorinated Alkyl Substances”, FluoroCouncil, Project 0134304A
  • Anon., “Perfluorioktaanisulfonaatti PFOS”, Available at www.ymparisto.fi, Accessed on 26th November 2014
  • J. STEINHILBER, “Industry Perspective on Alternatives to Long-Chain PFCs”, FluoroCouncil (2014)
  • W. KNAUP, “REGULATORY AFFAIRS – The Challenge PFOA Free”, R&D Fluoropolymers, Archroma (2013)
  • M. SCHERINGER, “The Helsingør Statement on Poly- and Perfluorinated Alkyl Substances – Where Are We Going with Fluorinated Alternatives?”, Science and Policy Symposium, Madrid, 2014
  • COWI A/S, “Inventory of PFOS and PFOS-related substances in fire-fighting foams in Norway”, Norwegian Pollution Control Authority, TA-2961/2012
  • R.W. RICKARD, Ph.D., D.A.B.T., “Toxicology – Perfluorocarboxylates”, October 2009, Presented to EPA Office of Water, USA